Jäätävä kiire, morkkis & sormitatskan peittäminen.

Tässä just istun autossa matkalla Koskenkorvalle keikalle. Palaan vasta torstaina Helsinkiin ja viikonloppu meneekin sitten missien kanssa Bootcampin sekä Samppalinnan merkeissä. 

Sunnuntaina lähden kotiin rauhoittumaan pariksi päiväksi sekä samalla kuvataan Disturbin uusia vaatteita. Ihana syy päästä moikkaamaan perhettä. 

Mulla on ollut aivan jäätävä kiire tässä pari mennyttä viikkoa. Viime perjantaina oli mun ensimmäisten Miss Helsinki finalistien julkistus ja sen eteen tässä on paahdettu hommia yötä päivää sekä ollut tosi paljon tapahtumia jossa oon itsekin ollut töissä. Kiirettä on siis riittänyt ja oonkin menettänyt yöuneni vähän väliä. En tiedä voisiko sitä kutsua stressiksi vai jännitykseksi. Jompikumpi. 

Ravintolassa töissä ollessa oon niin omalla mukavuusalueella ja kiire tai paineen alla työskentely ei tunnu missään, mutta tässä asiassa olen jotenkin aivan oman mukavuusalueen ulkopuolella pressikutsujen, näytöskuvioiden ja sopimusten kirjoittamisen kanssa. Hyvä niin, kasvu tapahtuu aina siellä missä opit kokoajan uutta, silti se kyllä kieltämättä on mua pitänyt hereillä ja olen miettinyt olenko haukannut liian suuren palan kakkua kun olen alkanut yksin pyörittämään yhtä suomen isoimmista missikilpailuista. Onneksi mulla on hyvä tiimi jotka jeesaa, mm Lars, Juho & Janna-Juulia. Ootte kultaa. 

Syksy alkaa ja tämä mahtava kesä päättyy. Jollain sairaalla tavalla mua pelottaa syksyn alku. Pelottaa ne pimeät illat, pelottaa se kurinalainen elämä johon tiedän itse pakottavan itseni. Kesä on ollut mieletön, oon jakanut sen niin upeiden ihmisten kanssa ja saanut niin paljon uusia kokemuksia. On ollut hienoa olla vähän vapaalla ja nauttia elämästä. 

Tosin, kuten oon aiemminkin kertonut niin kesä on loppu ja samaan aikaan päättyy tämä Rataritvana oleminen. Mulla nämä morkkikset ja darrat kun meinaa kestää monta päivää. Vaikka en olisikaan tehnyt yhtään mitään väärin.

Lähitulevaisuudessa haluan eroon tuosta mun sormen tatuoinnista. En voi jokainen päivä katsoa sitä ja miettiä mitä kaikkea meni pieleen ja miksi. Nyt on aika liikkua eteenpäin kohti uutta aikakautta mun elämässä.

Ens viikolla kirjoitan postauksen mielenkiintoisesta aiheesta, stay tuned <3  Ja pahoittelut, että tämä on enemmänkin kuulumisia, kuin oikea postaus. En ota tavaksi. Mullakin on joskus huonoja päiviä vaikka suurimmaksi osaksi olenkin iloinen ja pirteä. Tänään tarvii vähän ladata akkuja. 


No Comments

Post A Comment