Minun missimamma Martina

Martina on varmasti henkilö josta voi olla tosi monta mieltä. Oon joskus kuullut jonkun sanovan, että Martina olisi yksi suomen vihatuimmista julkisuuden henkilöistä. Tässä tulee kuitenkin mun mielipide kyseisestä henkilöstä.

Oon tavannut Martinan ensimmäisen kerran kun olin itse töissä Showroomissa aikoinaan. Silloin ei juteltu mitään, mutta jotenkin mä ajattelin heti että wow toi on jotenkin tosi siisti tyyppi. Tämä tunne ei johtunut mistään ulkonäköön tai työhön liittyvistä asioista, vaan se oli ihan puhtaasti se energia ja karisma joka teki vaikutuksen.

Aikaa vierähti ja hain mukaan Miss Helsinki kilpailuun, sain aika nopeasti vastaukseksi että oli kiva yllätys että hain mukaan. Harmi, etten löydä mistään sitä mun hakemusta, se olisi varmasti hauskaa luettavaa. :D 

No kuitenkin, pääsin mukaan kymmenikköön ja siitä alkoi matka kohti sitä kirkkainta kruunua. Finaalipäivän aamuna Martina järjesteli palkintoja ja kruunua lavan reunalla jolloin tokaisin Martinalle että toivottavasti on mitoittanut kruunun niin että se on mulle sopiva meinaan mä en lähde ilman sitä. 

Kruunaushetkenä Martina ojenteli palkintoja ja kuiskas mulle ’sä teit sen’. Mullahan oli syli tuossa vaiheessa jo valmiiksi aivan täynnä kukista ja palkinnoista, voitin myös lehdistön suosikin sekä vuoden tsempparin ja seiskan ihannetytön. En unohda tuota hetkeä ikinä. 

Koko mun vuosi hallitsevana Miss Helsinkinä oli yhtä hullun myllyä. Martina otti mut mukaan joka paikkaan ja muutenkin meistä tuli tosi läheisiä, olin esimerkiksi Martina ja Hengenpelastajissa ja käytiin myös Maltalla kuvausreissussa kaiken muun lisäksi.  Nyt 4 vuotta myöhemmin koen että Martina on ollut mulle kuin sisko tai jopa äitihahmo nämä kaikki vuodet, aina tsempannut mua kaikessa mitä oon tehnyt. Ja tsemppaa edelleen. 

Martina on rohkein ja ahkerin ihminen kenet tiedän. Maru tekee aina just niin miten itse haluaa ja ei pelkää mitä muut on mieltä, uskaltaa kokeilla uusia juttuja ja mennä kohti uusia tavoitteita vaikka matka sinne olisikin hankala. Martina on se semmonen ystävä jolle voi soittaa koska vaan ja aina saa jonkun hyvän neuvon tai apua jos sitä tarvii.

Arvostan ja ihailen Martinaa tosi paljon ja oon kaiken velkaa hänelle tästä elämästä minkä hän on mun kanssa mulle luonut. En voi sanoin kuvailla kuinka kiitollinen olen kaikesta. Syy miksi kirjoitan kokonaisen postauksen tästä on että taas mietin kuinka äärettömän kiitollinen ja onnellinen oon että saan tehdä sitä työtä mitä haluan. Tätä. Kirjoittaa blogia, nauhoittaa podcasteja ja leikkiä missimammaa. Kiitos <3

 


No Comments

Post A Comment